Sampopajan järjestyksessä toisen blogartikkelin on kirjoittanut Petra Welling-Partanen, joka huolehtii asiakkaista palveluidemme myyjänä. Petra on laajasti verkostoitunut, ihmisläheinen ja yrittäjyyttä monista kulmista ymmärtävä neljän lapsen äiti, joka on ennen Sampopajaa toiminut mm. Helsinki Games Factory hubin yhteisömanagerina.
No niin. Olet juuri keksinyt vuosisadan liikeidean, olet raivannut työpöydän ja kaivanut vanhan pöytäkoneen esiin, keittänyt kahvit, soittanut pari kaveria läpi ja saanut heiltä lupauksen auttaa nettisivujen tekemisessä ja sissimarkkinoinnissa. Olet jo päättänyt mihin pääkonttorikin pystytetään kunhan ensimmäinen rahavyöry on laskeutunut tilille. Nyt vain pitäisi keksiä miten ensimmäiset hankinnat rahoitetaan ja millä rahoilla seuraavat kahvit kustannetaan. Ryhdyt tekemään töitä, myyt jotain, tienaamillasi rahoilla ostat tai kehität jotain myytävää ja myyt lisää. Tämän lisäksi voit kuitenkin hakea rahoitusta.
Kirjoitat liiketoimintasuunnitelman ja lähestyt yritysneuvojaa ja TE-keskusta. Ihan ensitöiksesi käyt liiketoimintasuunnitelmasi läpi yritysneuvojan kanssa ja kuuntelet hänen neuvojaan. Hän tietää mistä puhuu. Seuraavaksi anot starttirahaa. Sillä kustannat kahvit ja vähän särvintäkin. Kun saat myöntävän päätöksen starttirahasta, voit perustaa firman. Ilmoitat firman eri rekistereihin, ja jatkat tietäen, että puoleksi vuodeksi saat edes vähän rahaa. Tällä rahalla elätät itsesi hyvin vaatimattomasti. Bruttosumma vuonna 2020 on noin 700€ kuussa, ja siitä verottaja vie oman siivunsa. Särvin jää siis laihaksi.
Seuraavaksi menet siis pankkiin kyselemään lainaa. Pitäisi vain jotenkin pystyä vakuuttamaan heidät liiketoimintasi kannattavuudesta. Tässä kohtaa joudut usein takaamaan lainan omalla omaisuudellasi, sillä yritykselläsi tuskin on vielä mitään kovin vakuuttavaa tai arvokasta tarjota vakuudeksi. Kannattaa myös hyväksyä se, että pankki ei ole yhtä innoissaan ideastasi kuin sinä olet ja laina jää saamatta. Mutta älä kuitenkaan jätä tätä korttia pelaamatta. Ota pankistasi selvää heidän yrityslainaehdoistaan ja mieti sitten oletko valmis ottamaan riskin jos he sinulle lainaa tarjoavat. Usein jo suhteellisen pienikin määrä riittää alkuun pääsemiseen. Pienen lainasumman voi kasvattaa aika helposti isoksi potiksi, jolla jo pääsee näyttämään kyntensä.
Seuraavaksi voit kääntyä Finnveran puoleen ja kysellä heiltä rahoitusta. Tämä raha on tarkoitettu uuden yrityksen perustamiseen, vanhan yrityksen ostamiseen tai sitten oman yritystoimintasi kasvuun. Prosessi on kuitenkin varsin byrokraattinen ja pitkä, ja hekin yleensä vaativat omaa pääomaa 10-20 % ennen kuin myöntävät rahaa. Heiltä voit kuitenkin myös pyytää alkutakausta, jonka avulla pankkilainan saaminen mahdollistuu. Eli tässä kohtaa voit palata pankkiin jos edellisellä kerralla saitkin sieltä rukkaset.
Seuraavaksi, jos liikeideasi tähtää kasvuun ja kansainvälistymiseen, voit hakea Business Finlandin tarjoamaa Innovaatioseteliä. Tämä seteli on 5000€ + alv, ja Business Finland kattaa siitä 80%. Voit tällä setelillä ostaa ulkopuolista konsultointiapua kokeneilta konsulteilta, kuten Sampopajalta (www.sampopaja.com), voi testata ideaasi käytännössä tai kustantaa patenttiasioita. Sinulle itsellesi jää Innovaatiosetelillä ostetusta työstä 1000 € maksettavaksi. Saat siis hyvin arvokasta ulkopuolista apua 80% alennuksella.
Nyt kun olet solminut lämpimän suhteen Business Finlandiin ja osoittanut, että liikeideasi on lentokykyinen, voit seuraavaksi hakea Tempo-rahoitusta. Summa on 50 000 € ja se on tarkoitettu kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kriteerit ovat aika kovat ja yrityksellä tulee tässä vaiheessa olla jo näyttöä joko vakuuttavan tuoteidean testauksen tai olemassa olevan liiketoiminnan muodossa. Tätä ennen kannattanee siis lähestyä ELY-keskusta (Elinkeino- Liikenne- ja Ympäristökeskus) ja kysyä heidän rahoitusmahdollisuuskistaan.
ELY-keskukset tarjoavat 50 000 € suuruista kehittämisavustusta ja maaseudun yritysrahoitusta. Avustukset on nimetty varsin kuvaavasti, eli kehittämisapu on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen tai luomiseen, ja maaseudun yritysavustus taas maaseudulla tapahtuvan yrittäjyyden tukemiseen ja lisäämiseen. Maaseudun määritelmä puolestaan on varsin laaja, joten jos olet suuressa kaupungissa mutta selkeästi keskustan ulkopuolella, ota tästäkin selvää! Saatat huomata olevasi maaseudulla! Ideasi pitää kuitenkin olla varsin hyvä ja kasvukelpoinen ja sinulla tulee olla kansainvälistymiseen tähtääviä visioita jotta ELY-keskus haluaa yritystäsi rahoittaa. Jotain näyttöäkin pitää olla. Hyvät ideat ovat kultaa vain kättelyssä. Sen jälkeen vaaditaan myös paljon hikeä ja tulosta.
Kun nyt olet saanut ideasi jo pitkälle täytäntöön, saanut kassavirtaa ja liikevaihtoa, maksanut laskut ajoissa ja mieluiten ennen eräpäivää, on riskiluokituksesi kunnossa, liikevaihtosi sillä tasolla, että ideasi on todistetusti toimiva ja idea on poikinut lisää ideoita, on Tempo-rahoituskin mahdollinen. Toteutat sen voimin 66 667 € kansainvälistymisprojektin josta kustannat itse 30 %, ja toteat ideat aina vain loistaviksi. Seuraavaksi voitkin tähdätä jälleen korkeammalle ja hakea Business Finlandilta Tutkimus- & Kehityslainaa.
T&K-lainan ehdot ovat varsin hyvät, joten lainaa ei kannata pelätä. Laina kohdistuu jälleen kansainväliseen kasvuprojektiin, jonka kokoluokka voi olla mitä tahansa 200 000 – 4 M€ ja jonka rahoitat puoliksi T&K-lainalla. Lainaa voit siis saada 100 000 – 2 M€.
Kun nyt olet jo iso tekijä Suomessa ja maailmallakin jalansijaa saanut yritys, juot kahvisi pääkonttorisi reilun kaupan kahvikoneesta ja särpimen haet paikallisesta luomuleipomosta, voit vielä jatkaa rakkaussuhdettasi Business Finlandin kanssa, ja hakea NIY-rahoitusta, Kasvun Moottorit -rahoitusta tai useaa muuta mahdollista rahoitusta.
Voit onnitella itseäsi: ideasi tosiaankin oli loistava. Muista levätä jossain välissä niin jaksat tänne asti. Eikä kahvia kovin myöhään iltapäivällä. Edes sitä reilun kaupan.
